Vuonna 1960 perustettu Turun musiikkijuhlat on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toimiva musiikkifestivaali, jonka pääfokus on klassisessa musiikissa muita musiikin ja kulttuurin lajeja unohtamatta. Kesä 2024 oli festivaalin 65. järjestämiskerta. Musiikkijuhlia järjestävä Turun musiikkijuhlasäätiö on perustettu Turun kaupungin toimesta vuonna 1989.
Turku täyttää vuonna 2029 kunniakkaat 800 vuotta ja tuleva juhlavuosi antaa tähtäimen toiminnallisille ja taloudellisille päätöksille.
Turun musiikkijuhlasäätiön sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on tarjota korkeatasoisia ja monipuolisia musiikkiesityksiä sekä edistää musiikin harrastamista ja tunnetuksi tekemistä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää vuosittain Turun musiikkijuhlat ja toimii muutoinkin tarkoitustaan edistävillä tavoilla järjestämällä konsertteja, koulutusta ja muita musiikkiin liittyviä taidetapahtumia.
Turun musiikkijuhlat on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu tapahtuma. Musiikkijuhlilla on sitoutunut yleisö, joka seuraa aktiivisesti kulttuuri- ja musiikkikenttää.
Säätiön päärahoittaja ja merkittävin sidosryhmätoimija on Turun kaupunki. Kaupungin vision mukaan Turku kutsuu kaikki osallistumaan elämyksiin, työhön, edelläkävijyyteen ja kestävään kasvuun – elämään elämänsä parasta aikaa. Turun musiikkijuhlat nojaa myös Turun kaupungin kulttuurin kärkihankkeen ja kulttuurilupauksen tavoitteisiin edistää Turun profiloitumista kansainvälisesti vetovoimaisena kulttuurimatkailun kohteena, mitä Turun kaupungin merkittävät kulttuuri-investoinnit vahvistavat.
Turun musiikkijuhlat on myös yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisesta 16 merkittävimmästä suomalaisesta festivaalista, jolle ministeriö myöntää vuosittaista harkinnanvaraista avustusta. Ministeriön vuoteen 2025 voimassa olevan kulttuuripoliittisen strategian tavoitteena on, että taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet. Edelleen osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet. Ja kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Kaupungin ja valtion tuen lisäksi festivaalin tulot muodostuvat lipputuloista, säätiöiden ja rahastojen avustuksista, yritysyhteistyöstä, tuotantopalveluista ja muista satunnaisista tuloista, joiden kasvattamiseksi on löydettävä uudenlaisia toimintatapoja ja kumppanuuksia.
Sekä Turun kaupungin visio ja strategiset tavoitteet, että kulttuuriministeriön strategiset tavoitteet antavat erinomaiset lähtökohdat musiikkijuhlasäätiölle. Samalla ne edellyttävät säätiön tavoitteiden asettamista kunnianhimoisesti ja pitkäjänteisesti, sekä huolehtimaan toiminnan ja talouden perustasta.
Rahoitusta myöntävien säätiöiden ja rahastojen avustusten saaminen edellyttää korkeatasoisia ja massasta erottuvia hankkeita, jotka myös vastaavat näiden rahoittajien omiin strategisiin odotuksiin. Ne on osattava huomioida hankkeiden suunnittelussa ja hakemuksissa.
Säätiön toimitusjohtaja vastaa hallitukselle säätiön koko toiminnan suunnittelusta, tasosta ja taloudesta, sekä pidemmän aikavälin menestyksestä. Festivaalin taiteellinen johtaja tuo omat tärkeät näkemyksensä ja yhteytensä festivaalin ohjelman suunnitteluun, jotta siitä saadaan mahdollisimman mielenkiintoinen sekä yleisölle että taiteilijoille. Säätiön organisaatio on pieni, mistä johtuen kokonaisuus on hyvin paljon luotujen verkostojen ja kumppanuuksien varassa. Yksi keskeisimmistä lähellä toimivista kumppaneista on Turun filharmoninen orkesteri. Säätiö on myös solminut strategisen kumppanuuden sopimuksen Turun kaupunginteatterin kanssa koskien asemaansa vuonna 2026 avautuvassa musiikkitalo Fuugassa ja pyrkii tuomaan taloon erityisesti kansainvälisesti kiinnostavia klassisen musiikin ja oopperan kokonaisuuksia, jotka vahvistavat Turun ja Fuugan kansainvälistä kulttuurimatkailullista potentiaalia.
Musiikkijuhlien pääesiintyjien ja -vierailijoiden aikataulut lukitaan pääsääntöisesti 2-3 vuotta aikaisemmin mikä edellyttää, että suunnittelujänne on riittävän pitkä ja mahdollisuuksia kartoitetaan aktiivisesti.
Koska päätöksiä kiinnityksistä on tehtävä etupainotteisesti, on tärkeää, että päärahoittajan eli kaupungin kanssa on monivuotinen sopimus ja ministeriön kanssa yhteistyö on samoin pitkäjänteistä.
Turun musiikkijuhlasäätiön visio on, että Turun musiikkijuhlat on Suomen korkeatasoisin klassisen musiikin festivaali, jolla on oma kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettu profiili, ja että musiikkijuhlat vahvistavat Turun vetovoimaa ja asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina.
Klassisen musiikin ja taiteen itseisarvon tunnustaminen on musiikkijuhlasäätiölle tärkeää ja toiminnan perusedellytys.
Kaikessa toiminnassaan säätiö pyrkii korkeimpaan taiteelliseen tasoon, asiakaslähtöiseen ja yleisöystävälliseen tapaan toimia säilyttäen taloudellisen tasapainon.
Säätiö nojaa toiminnassaan soveltuvin osin myös Turun kaupungin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön hyvän hallintotavan, saavutettavuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Luontoarvot, vastuullisuus sekä kestävän kehityksen periaatteet nousevat koko ajan tärkeämmiksi toiminnan lähtökohdiksi ja säätiö on suorittanut Ekokompassi-serfitikaatin ja jatkaa Sustainable Travel Finland -polkua.
Säätiö nojaa Turun kaupungin kaupunkistrategiaan ja edistää toiminnallaan yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Digitalisaation megatrendi huomioidaan ja sitä hyödynnetään toiminnassa aktiivisesti.
Säätiö haluaa omalta osaltaan edistää luovien alojen myönteistä vaikutusta hyvinvoinnille, kansantaloudelle ja henkiselle huoltovarmuudelle. Kulttuuri ylläpitää henkistä kriisinkestävyyttä.
Säätiö korostaa musiikin ja kulttuurin aktiivisen harrastamisen lisäävän ihmisten hyvinvointia ja kannustaa kulttuurin harrastamiseen ja tukemiseen.
Turkua on haluttu vahvistaa taidemusiikin dynaamisena keskittymänä ja taiteilijavierailijoiden esiintymispaikkana sekä kiinnostavana yhteistyökumppanina musiikin alalla. Tämä on musiikkijuhlille haastava ja mielenkiintoinen mahdollisuus, johon musiikkijuhlat haluaa jatkossakin vastata. Tämän työn toimintaedellytysten arvioidaan entisestään parantuvan Turun kaupungin historiallisten kulttuuri-investointien ja erityisesti uuden musiikkitalo Fuugan avautumisen myötä.
Tavoite on, että taidemusiikin tunnetut huiput ja nousevat kyvyt, heitä edustavat agentuurit ja muut kulttuuriorganisaatiot näkevät musiikkijuhlat tulevaisuudessakin mieluisana ja luotettavana yhteistyökumppanina ja priorisoivat Turun musiikkijuhlilla esiintymistä suhteessa muihin tapahtumiin.
Tämä edellyttää, että toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja voivat panostaa kansainvälisten verkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen. Edellä todettu ja juhlien laadukas toteuttaminen edellyttää myös että johdolla on tukenaan osaavaa ja ammattitaitoista operatiivista henkilökuntaa. Organisaation kokoa ei kuitenkaan ole tarkoitus merkittävästi kasvattaa, vaan ennemminkin kasvattaa tarvittavia kumppanuuksia ja yhteistyötä.
Tavoitteena on, että musiikkijuhlien alueellinen yleisö kokee tulevaisuudessakin juhlat omakseen, mutta koska alueen yleisömäärä on rajallinen, tulee kasvua hakea myös Turun talousalueen ulkopuolelta. Uuden yleisön mukaan saaminen kauempaa Turusta myös vahvistaa juhlien tunnettavuutta ja profiilia entisestään. Uuden yleisön houkutteleminen taas edellyttää, että Turun musiikkijuhlilla voi kokea jotain poikkeuksellisen korkeatasoista ja sellaista mikä on ainutlaatuista Suomessa.
Säätiö tulee tulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän asiakaspalautteita ja markkinatutkimuksia arvioidakseen hankkeita. Asiakkailta kerätty tieto ja yleisöpotentiaalin arvioiminen tulee entistä vahvemmin ottaa osaksi kokonaisharkintaa, kun taiteellisesti ja taloudellisesti merkittävien hankkeiden toteuttamisesta tehdään päätöksiä.
Alueen ulkopuolisten asiakkaiden, sekä yksittäisten että ryhmien, houkuttelussa korkeatasoisen taide-elämyksen rinnalle tärkeänä nousee kokonaisvaltainen asiakaskokemus. Tässäkin säätiö on hyvässä tilanteessa, koska se voi hyödyntää historiallisen Turun matkailu- ja ravintolapalveluita. Turkuun johtavien liikennepalveluiden kehittyminen hyödyttää säätiötä.
Yritysyhteistyön kehittäminen tuo näkyvyyttä ja laajentaa rahoituspohjaa, mutta se vaatii asiakastarpeet huomioivien elämysten järjestämistä hyvin kilpaillussa ympäristössä. Se vaatii vahvaa kumppanuusajattelua ja uudenlaista palvelumuotoilua. Tulevaisuudessa säätiön on mielekästä voida itse tarjota ja suunnitella kokonaispaketteja pelkän konserttielämyksen lisäksi.
