Aino Peltomaan luotsaama Ensemble Gamut! on noussut nopeasti yhdeksi Suomen kiinnostavimmista genrejen välimailla sulavasti liikkuvista yhtyeistä. Yhtye on luonut uniikin soundinsa yhdistämällä elementtejä keskiajan musiikista, suomalaisista kansansävelmistä, improvisaatiosta, omista sävellyksistä sekä elektronisista äänimaisemista.
Eclipse Musicin joulukuussa 2022 julkaisema Ensemble Gamut!:n toinen levy ”RE” sai Emma -ehdokkuuden ja saanut osakseen laajaa kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella sekä klassisen musiikin, vanhan musiikin kuin myös progressiivisen musiikin piireissä. 2020 julkaistu debyyttilevy ”UT” sai Suomen vanhan musiikin liiton “Vuoden vanhan musiikin teko 2020” -tunnustuspalkinnon. Levy valittiin myös YLE:n vuoden levy 2021 -ehdokkaaksi, ja oli The Progressive Aspect:n valitsemien vuoden parhaiden proge- levyjen joukossa.
Ensemble Gamut! on esiintynyt laajalti niin klubikeikoilla, museoissa, keskiaikaisissa kirkoissa kuin konserttisaleissakin Suomen lisäksi Ruotsissa, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa, Italiassa ja Puolassa.
Yhtyeen nimi viittaa keskiajan musiikinteoreettiseen järjestelmään “Gamut” (Guido Arezzolainen). Gamut on myös värisävyjen kokonaisuus ja “kamut” viittaa suomalaiseen kansanmusiikkiin, sekä kaveruksiin.
Aino Peltomaa on kansainvälistä uraa tekevä suomalainen laulaja, muusikko, sovittaja, pedagogi ja tuottaja. Peltomaa on syvällisesti perehtynyt keskiajan ja renessanssin musiikkiin, suomalaiseen kansanmusiikkiin ja viime vuosina yhä enemmän improvisoituun musiikkiin, nykymusiikiin sekä elektroniikkaan luoden oman tyylinsä näiden genrejen rajapinnoilla. Peltomaa tekee runsaasti poikkitaiteellista yhteistyötä eri taidelaijien edustajien ja maineikkaiden kansainvälisten artistien kanssa Suomessa ja ulkomailla. Peltomaa luotsaa yhtyeitään Ensemble Gamut! ja Peltomaa Fraanje Perkola ja toimii mm. Helsingin kamarikuorossa Amor Céu- triossa. Peltomaa on levyttänyt merkeille Outhere Music, Eclipse Music, Alba records ja Aspen Edities. Hänen viimeisimmät albuminsa UT, RE (Ensemble Gamut!) sekä ÆR ja Komorebi (Peltomaa Fraanje Perkola) ovat saaneet erinomaisia arvioita kansainvälisissä julkaisuissa.
Peltomaa on tehnyt radiotaltiointeja, kantaesittänyt suomalaista musiikkia ja työskennellyt residenssitaiteilijana Belgiassa. Hän toimi mm. taiteellisena johtajana Hildegard Bingenin Ordo Virtutum -mysteerinäytelmässä, esittäen myös Humilitaksen roolin, toteutti Mika Karhun, Raimo Uunilan ja Panu Varstalan kanssa monitaideteoksen Porvoon taidetriennaaliin sekä kantaesitti Petros Paukkusen ”Heavenscape” -ääniteoksen HAM- museossa. Hän myös kantaesitti enkelin roolin Andrew Lawrence Kingin johtamassa passiossa sekä Essi Kausalaisen teoksen ”B” HAM-museossa.
Peltomaalla on maisterin tutkinnot sekä musiikista, että psykologiasta ja hän on kehittänyt gregoriaanista laulua, joogaa ja meditaatiota yhdistävän laulumetodin, sekä toiminut musiikin opetus-ja koulutustehtävissä. Peltomaalle taiteellisessa työssä keskeisessä asemassa on tämän hetken ja sanattoman yhteyden kokemus. Taiteidenväliset, aineellisesta aineettomaan maailmaan kurkottavat projektit sekä yleisön osallistaminen osaksi kollektiivista ajatonta kokemusta ovat teemoja, jotka kannattelevat Peltomaan työtä.
Tuomas Norvio on äänisuunnittelija ja äänitaiteilija. Hänen taustansa on elektronisessa musiikissa ja hän työskentelee nykyään usein eri taiteiden ja genrejen välillä. Hän on kiinnostunut äänimassoista, akustisten ja samplattujen elementtien käytöstä työnsä materiaalina niitä manipuloiden. Immersiivinen ääni on tällä hetkellä tärkeänä suuntautumiskohteena. Norvio on tehnyt musiikkia ja ääntä nykytanssi-, nykysirkus- ja poikkitaiteellisiin teoksiin, installaatioihin, lyhytelokuviin sekä muille artisteille. Hän soittaa live-elektroniikkaa Pohjonen Alanko triossa sekä duona Hildá Länsmanin kanssa. Norvio on työskennellyt mm. Johanna Nuutisen, Tero Saarisen, Kimmo Pohjosen, Tapani Rinteen, defunensemblen, Esa-Pekka Salosen, Circo Aereon, Thom Moncktonin ja Sari Palmgrenin kanssa. Hän on saanut Säde ja Teosto-palkinnot työstään.
Vappu Rossi on helsinkiläinen kuva- ja mediataiteilija. Hän on profiloitunut nykypiirtämisen kehittäjänä sekä eri tieteen- ja taiteenaloja yhdistävien projektien tekijänä. Rossi on ehdolla Below Zero Finnish Art Award 2025 -taidepalkinnon saajaksi. Hän oli ehdolla myös Suomen Taideakatemian kuvataidepalkinnon saajaksi 2022. Hänen teoksiaan löytyy useista tärkeistä kotimaisista kokoelmista. Rossi on pitänyt 23 yksityisnäyttelyä ja osallistunut yli 70 ryhmänäyttelyyn, festivaaliin ja kutsunäyttelyyn. Hänen kansainvälisesti tunnetuinta tuotantoaan ovat liikepiirustusprojektit sekä mediateokset, joita on nähty festivaalilevityksessä ympäri maailman 1990-luvun lopulta lähtien. Rossi on valmistunut Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi 2008. Hän on työskennellyt Helsingin yliopiston legendaarisen Piirustussalin piirustusmestarina vuodesta 2018.
Ilkka Heinonen on helsinkiläinen kansanmusiikkiin ja maailmanmusiikkiin erikoistunut muusikko ja säveltäjä, soittiminaan jouhikko, kontrabasso, violone ja viola da gamba – intohimonaan vanha musiikki.
Yhtenä jouhikonsoiton edelläkävijöistä Heinonen on pyrkinyt laajentamaan instrumentin käyttömahdollisuuksia. Soolo-ohjelmissaan Heinonen tutkii pyhän ja maallisen rajapintoja karjalaisen jouhikkomusiikin ja vanhan musiikin esittämiskäytännöistä käsin, kuten soittimen sointia syväluotaavalla soolojouhikkoalbumillaan Käki (2023). Kaksi kiitettyä albumia (Savu 2015 ja Lohtu 2021) julkaissut Ilkka Heinonen Trio on saanut vaikutteensa kokeelliseen sointiinsa niin eurooppalaisesta jazzista kuin renessanssin musiikistakin. Heinonen on myös kantaesittänyt kaikki tähän asti jouhikolle sävelletyt konsertot (säv. Timothy Page 2013, Krishna Nagaraja 2017).
Heinonen soittaa jouhikkoa Ensemble Gamut!issa, joka yhdistää elementtejä keskiajan musiikista, suomalaisista kansansävelmistä, improvisaatiosta sekä elektronisista äänimaisemista. Yhtyeen uniikkia sointia voi konserttien lisäksi kuulla albumeilla UT (2020) ja RE (2022). Saamelaislaulaja Ánnámáretin yhtye on vienyt Heinosen syvälle muinaisten luohtien, nykymusiikin ja elektronisesti muokatun jouhikkosoinnin maailmaan, kuten albumeilla albumit Nieguid Duovdagat (2021) ja Bálvvosbáiki (julk. 2024). Heinonen on myös konsertoitunut jouhikkokvartetti Jouhiorkesterin riveissä lukuisissa maissa Euroopasta Aasiaan.
Ilkka Heinonen esiintyy aktiivisesti kontrabasistina ja violonensoittajana barokkiyhtyeiden riveissä sekä keikkailee erityisesti pohjoismaista ja Itä-Europan kansanmusiikkia esittävissä kokoonpanoissa. Heinonen työskentelee säännöllisesti myös nykytanssin ja musiikkiteatterin parissa.
Heinonen viimeistelee jouhikon ilmaisumahdollisuuksia käsittelevää taiteellista tohtorintutkintoansa Sibelius–Akatemian MuTri-tohtorikoulutusohjelmassa.
Juho Myllylä on nokkahuilisti, kitaristi, laulaja ja biisinkirjoittaja. Hän opiskeli nokkahuiluja Amsterdamin konservatoriossa opettajanaan Jorge Isaac, ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2020.
Juho on työskennellyt maailmankuulun renessanssinokkahuiluconsortin The Royal Wind Musicin kanssa vuodesta 2016 lähtien. Suomalaisen Ensemble Gamut!in kanssa Juho etsii jatkuvasti uusia tapoja esittää vanhaa musiikkia keskiajan ja renessanssin musiikin, kansanmusiikin, improvisaation ja elektroniikan fuusion kautta. Eclipse Music julkaisi Gamut!in debyyttialbumin UT vuonna 2020, jota seurasi RE vuonna 2022. Soolona Juho on esiintynyt uuden musiikin resitaalein mm. Grachtenfestival-, Gaudeamus-, November Music- ja Rewire -festivaaleilla sekä Amsterdamin maineikkaassa Concertgebouw’ssa.
Juho on Pohjois- ja Baltian maiden laajuisen EAR-ly 2016 -vanhan musiikin kilpailun sekä Utrechtin vanhan musiikin festivaalilla 2019 järjestetyn kansainvälisen Van Wassenaer -kilpailun voittaja, ja pyrkii nokkahuilistina avoimen ennakkoluulottomaan muusikkouteen tyylistä riippumatta. Hän suhtautuu intohimoisesti varhaisempaan ohjelmistoon – keskiaikaiseen- ja renessanssimusiikkiin, mutta on kuitenkin erityisen kiinnostunut nokkahuilujen lukemattomista mahdollisuuksista nyky- ja uudessa musiikissa sekä yhteistyöstä säveltäjien kanssa, jota kuvastaa jatkuvasti kasvava määrä hänelle kirjoitettuja ja kantaesittämiään uusia teoksia. Jazz, fuusio, rock, progressiivinen, kokeellinen, elektroakustinen live-elektroninen, soundtrack- ja elokuvamusiikki ovat oleellinen osa Juhon musiikillista maisemaa. Sivuaineenaan Amsterdamin konservatoriossa Juho opiskeli sähkökitaraa, opettajanaan Hans Kunneman, ja on nokkahuilujen soiton lisäksi kitaristi-laulaja-biisintekijä perustamassaan progressiivisessa alternative rock -yhtye Burntfieldissa.