Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaispianisteista sujahtaa vaivatta Bachin Die Kunst der Fugesta Schönbergin pianokonserttoon ja Brahmsin konsertoista Beethovenin sonaatteihin. Hän on esiintynyt lukuisien kuulujen kapellimestarien kanssa, joista mainittakoon David Robertson, Susanna Mälkki, Osmo Vänskä, Esa-Pekka Salonen sekä Rafael Payare. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.
Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina. Venäläispianisti Konstantin Bogino on ollut Jumppaselle tärkeä mentori hänen uransa aikana.
Jumppanen vietti 2011–12 lukuvuoden vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa syventyen erityisesti Wieniläisklassismin moniin ulottuvuuksiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia.
Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Vuosina 2015–21 hän toimi kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtaja ja vuosina 2021–25 hän toimii Melbournessa sijaitsevan Australian National Academyn taiteellisena johtajana. Jumppanen on myös pohjoiskalottialueella järjestettävän monitaiteisen Väyläfestivaalin taiteellisen toimikunnan puheenjohtaja. Monien levypalkintojen lisäksi Paavali Jumppanen on saanut Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.
